:)

Oon kyllä vähä kade niille ku osaa kirjottaa niin nätisti omista tunteistaan ja ajatuksistaan. Mä en saa ees omia ajatuksia kasaan, saatika et saisin niit kirjotettua ylös järkevästi tai edes ymmärrettävästi puhumattakaan kauniista.
Ja se on hatun noston arvosta, että uskaltaa avoimesti ja rehellisesti kirjottaa niin pahat kuin hyvätkin tunteet ja asiat. Itse en oikein uskalla... en ole edes kovin hyvä puhumaan. Ja ajatus siitä, että jos en jaksa ja on ihmeellisen selittämätön paha olo jatkuvasti = paska äiti.
Tänään on Jaden ja Jussin neuvolat niin ajattelin avata suutani edes hiukan... se jää nähtäväksi kuinka käy.