Joulu

Joulu meni rattosasti ja rauhallisesti. Lapset oli ilosia ja meno oli mahtavaa. Tässä muutama kuva.

 Tietysti lasten kanssa piti koristella kuusi luomaan tunnelmaa.

 Jaden ensimmäinen joulu ja tyttö tuntu ainakin tykkäävän. Pakettien rapistelu oli IN.

 Jussia ei joulupukki paljoo pelottanu. Poika esitteli pukille saamiaan autoja todella innoissaan ja ryntäsi pukin syliin.

 Ei Jadekaan kerinny pelkäämään tai vierastaan pukkia. Vähän se kyllä ihmetytti ja partaakin koitettiin irrottaa.

 Siinä on koko ryhmä rämä.

Joulupukki oli tuonut lapsille peli vermeet. Ja pelattu on paljon ja ihmeen kiltisti. Ei oo vielä tullu meinaa jäähyjä taklaamisesta, kiinnipitämisestä tai korkeesta mailasta. :D

Semmonen meen joulu ehtoo tiivistettynä lasten kohilta. Leikittiin ja oltiin muöhään iltaan. Jasmin nukahti nojatuoliin kesken leikkien ja Jussi tuliki sitten myöhemmin kainaloon ennenkun Matti saapui silmään.

Adioos.

Hyviä uutisia!

Jasmin koitti soittaa isille töihin. Isi oli kiireinen ja ei kerinny vastaamaan, mutta pian jo soi puhelin. No Jasmin vastas "isille" ja pian jo paljastuikin, että se olikin munuaislääkäri Janne Kataja. Onneksi huomasin sen pian ja nappasin puhelimen tytöltä.
Ja aivan mahtavia uutisia. Koepalat oli onnistunut. Niitä oli tutkittu jo kahdella erilaisella toimenpiteellä ja kolmas koe on vielä menossa, mutta Janne osas jo sanoa, ettei mitään vakavaa ole kyseessä. Kyseessä on voinut olla joku pieni tulehdus joka on aiheuttanut verivirtsasuutta. Ja Janne sanoikin, että kyseessä voi olla jopa kertaluontoinen proteiinin vuoto. Ja virallista diagnoosia ei periaatteessa ole, koska syytä ei tiedetä satavarmaksi. Mutta mahdollisuudet on suuret, ettei tämä koskaan uusisi enää.
Pian me saadaan tyksistä lähetteet pissakokeille, jota seurataan. Kerran viikossa 3-4krt. Ja kun ne tulokset on kasassa Janne soittaa uudestaan.
Ensivuodenpuolella tehdään taas munuaisille testi ja jos se on ok ni saadaan jättää hydrokortisoonikin pois. Nyt vaan peukkuja pystyyn, ettei Jasminin pissaan tule verta laisinkaan. Ja kun kerroin stixaus tuloksia Jannelle, niin se oli entistä positiivisempi tulevaisuuden suhteen. :) OON NIIN ONNELLINEN!!!!

Joulutorttuja

 Jussin käsialaa. Valmiiksi pureskeltu torttu. :D Jasminilta luonas paremmin. Pari mokkaa tuli, mut ei se niin nöpönuukaa oo. :) Maistuu varmasti ihan samalta.

Huomenta.

Tai siis päivää, jos tarkkoja ollaan. :)

7.12. Oli siskon polttarit, joista en aiemmin oo voinu tulla päivittelee tietysti. Ettei paljastuta. Sisko oli ihanainen panda joka möi piparii. Hyvin meni kaupaks käsin tehdyt piparit ja sillee. Häitä juhlittiin 11.12.13. klo: 14.15. Ja vähänkö jänskätti. Mut hyvin meni. Sisko oli kaunis rinsessa ja Jussikin totes, että "kummatäti kauniii" <3

Siinä tää elämä rullaa päivä kerrallaan etiäpäi. Jasminin kohdilla ollaan vaa ja odotetaan, et joku soittaa ja sillee. Ei mitään muuta. Toisaaltas kyl rasittavaa vaa odottaa tietämättä, koska joku ja kuka soittaa. Mutta Jasmin on niin palautunu omaks ittekseen ja on tarmokas tyttö. Jasmin on pysyny terveenä ja se varmaan on yks jonka vuoksi ei oo tullu mitää relapseja. Ilman kortisoonia ollaanki oltu jo yli kuukausi. Päivä kerrallaan.
Biobseistaki on tyttö tosi hyvin toipunu ja rajotuksetki on selätetty hyvin. Siis tyttö ei saanu hyppii ja juosta ym viikkoon. Mut silti ollaan varuillaan edelleen.

Nyt sit vaa koitetaan saada aikaseks joulu. Ja luulen, et se tulee iha iteksee lapsien myötä.
Adios.

Tyks

5.12. Meillä oli aika Tyksiin ja siitä nyt muutama sana.

Edellisenä ehtoona vietiin Jade ja Jussi mummilaan yöksi, jottei tarvitse aamusti repiä ylös aikaisin. Saivat sitten nukkua aamusti pitkään. Lähdettiin kohti Turkua seitsemältä. Ensimmäiseksi mentiin labraan, ottamaan verikoe, joka säilyy vain 4h. Niin siksi se piti ottaa tyksissä, sillä Eurasta se ei olisi ikinä ollut ajoissa perillä. Kerran se jo otettiinkin ja näyte oli vanhentunut...
Näytettä ei millään meinattu saadakkaan. Teki häijyä kuinka monta kertaa Jasminia pistettiin sillä neulalla ja sörkittiin. Sitten jo näytinkin, että koittakaas tuosta suonesta siitä on eurastakin saatu. Ja niin saivat sitten hekin.
Siitä suunnattiin päiväosastolle. Siellä leikittiin ja odoteltiin... Jasminista otettiin paino ja pituus sun muuta esivalmistelua varten. Jasmin oli todella reipas ja hurmasi koko henkilökunnan. :)
Vihdoin yhden kahden aikaan sanottiin, että sali on valmis ja ja toinen vanhemmista saa tulla mukaan. Eli Jasminilta otetaan biopsi munuaisista. Päätettiin, että minä menen. Jasmin oli innoissaan kun pääsi sängyn kanssa ajelemaan.
Sain pitää Jasminia sylissä koko ajan, kunnes hän nukahti. Ensin hänelle laitettiin kanyyli ja siitä puudutusainetta. Hetken kuluttua siitä laitettiin unilääkettä... 2 sekuntia ja lapsi oli olemattoman veltto. Lääkärit ja hoitajat sanoi, että nyt nostetaan ja minun meinasi kontit pettää. Minulla päällä oli sellainen lääkäri takki ja se jäi Jasminin alle sänkyyn laitettaessa. Sitten alkoi shokki ja itketys kohtaus... hoitajat vaan kyselee, että onko sun paha olo. No ei, mutta takkini on Jasminin alla älkää ny vittu tuuppiko. Oli siis ajatus päässäni mutten saanut sanaakaan suusta. Pistin vain hanttiin kun hoitajat koitti törkätä mua tuoliin. Kunnes viimein sain huudahdettua, että takkini! Sitten hoitajat huomasi että takkini oli Jasminin alla. Pelkäsin niin, että lapseni lentää siitä lattialle, mutta onneksi ei. Huh. Sitten taas hoitajat koittaa tyrkätä mua siihen tuoliin, niin sanon vaan, että ei ja nyt itkettää ja mää lähden. Siitä lähdinkin sellaista hyömyä ulos, että käsilaukku jäi sinne. Perässäni tullut hoitaja oli kiltti ja haki sen mulle. Siitä sitten juoksujalkaa Jarnon syliin. Jarno piti tiukasti kiinni ja silitteli mua niin rauhotuin. Sitten mentiin kahville. Oli hyvää kahvia.
Palattua takaisin osastolle niin samantien tultiin sanomaan, että saa mennä heräämöön. Sinne sitten marssein kiireellä Jasminin luokse. Kyllä se tyttö on niin reipas ja vahva, ettei voi kun ihmetellä. Herättyään kunnolla ensimmäinen murhe oli, kun hampaita ei oltu harjattu ennen nukkumista. :D
Siinä oltiin hetki ja heräiltiin, kunnes saatiin palata osastolle. Nyt Jasmin pitäisi pitää kuusi tuntia levossa, paikallaan sängyssä vaakatasossa.
Aika tuntui pitkältä, mutta yllättävän hyvin se olosuhteisiin nähden meni. Jasmin ymmärsi hyvin, ettei nyt saa riehua ja rällästää.
Jasmin oli ollut edellisestä ehtoosta asti ilman ruokaa, joten tytöllä oli jo kova nälkä ja neljältä tyttö sai syötävää vihdoin. Ja kyllä maistui. Pahaa oloa Jasminille ei tullut ollenkaan mikä oli hyvä juttu.
Pian Jasmin sai pissattua sellaiseen alusastiaan ja pissa oli silminnähden punaista. No lääkäri oli vähän huolissaan hoitajien kanssa ja meinattiinkin jo, että jäisimme yöksi seuraukseen. Päiväsairaala meni kiinni ja me vaihdettiin osastoa illaksi. Jasminin seuraavat pissat oli jo pissan värisiä ja verisyys hävisi. Sitä seurattiin myöhään asti. Jasmin sai nousta ylös ja liikkua kahdeksalta ja sen jälkeen piti vielä saada pissa, että näkee vaikuttaako liikkuminen munuaiseen. Pissa oli hyvä ja vihdoin päästiin kotiin. Pitkä päivä oli, mutta kyllä täytyy Jasminia kehua sillä hän oli uskomattoman reipas ja ihastuttava. Henkilökunta oli ihan innoissaan Jasminista ja silloin kun vaihdettiin osastoa niin toinen hoitaja sanoi toiselle, että jos haluat piristystä päivään niin Jasminin kanssa kannattaa jutella. :)
Nyt on sitten viikon kielto saunomiseen, riehumiseen, pomppimiseen,painimiseen,tärisemiseen,kaatumiseen ja mihin vielä. Ei tule olemaan ihan helppo homma, mutta onneksi Jasmin aika hyvin ymmärtää, että munuaisten on nyt levättävä.

Tunnelmaa

Ensimmäisen adventin kunniaks ajattelin polttaa muutaman kynttilän ja laittaa kynttelikön ikkunalle. En ole joulu ihminen, mutta kynttilä... kyllä.
Tässä muutama kuva, jotka tosin ei kerro koko totuutta. Kamera hieman latistaa. Todellisuudessa näyttää paljon kauniimmalta ja romanttiselta.

23 kynttilää ja yksi kynttelikkö: (jos oikein laskin)

Pahus.. isossa kissassa ei oo tuikkua.. hmm... Ja selvyydeks jos joku alkaa laskemaan näitä ni ulkolyhtyyn menee kolme tuikkua kerralla. :)

Mut ei mulla muuta. Tunnelmiin...